Sen sijaan ei sitä voi ymmärtää, mitä Skylanders (huom. monikko) tai Mindcraft-ukkeli tekee. Sen vielä jotenkin käsitti, mitä trashpackki teki, sillä ne sentään simuloivat jotakin jätteeksi mennyttä käyttöesinettä tai haaskoittunutta eläintä, paitsi ne, jotka kuuluivat vain "monstereihin" (joka muuten on korvannut suomen kielen mainion sanan hirviö).
Vaikka poikani luettelisi heistä ties kuinka monta yksityiskohtaa, heidän hyvyydestään/pahuudestaan (mistä senkin tietää, molemmat kuiteski saavat yhtä pahaa tuhoa aikaan), liikkumisestaan, ruokavaliostaan, sanonnoistaan ja muista maneereistaan, niin on mahdotonta eläytyä leikkiin, kun ei ymmärrä sitä maailmaa, jossa nämä ovat, ja miten hahmot ovat motivoituneita.
Ennen olivat leikit kunnollisia. Ja miehet rautaa. Ukkelit puuta. Nyt ovat ukkelit jotain muuta, tai siis eivät ole ukkeleita. Tai akkeleita. Tai käpylehmiä. Tai dinosauruksia. Tai tinasotilaita, vaan peltikasoja simuloivia muovihäkkyröitä, tai bittikimppuja simuloivia muovihäkkyröitä.
Huoh. Vietäköön isi kaatopaikalle, seuraavaan Trash Pack-mallistoon "dead dad" -hahmon esikuvaksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti