Pyöräilijät vs. muu maailma

Ei tarvitse olla Loka Laitinen tai joku muu autopuolueen edustaja huomatakseen, että pyöräilijät ovat liikkujaryhmänä aika yksinäisiä. He kun eivät oikein ole kevyttä liikennettä - eli liikuntaa - eivätkä autoja. Eikä Suomessa oikein välimuotoja tunneta. Pyöräilijä saa varautua keskellä yötä herätettynä ottamaan kantaa, onko pyöräily liikuntalaji vai liikennemuoto, joko-tai, molempia ei saa valita.

Minä en ole havainnut näitä lokalaitisten kauhistelemia veretsilmissäpelagoillakiitäviäpeltisotureita 35 km/h, ehkä siksi, että en ole juurikaan pyöräillyt Helsingissä vuoden 2007 jälkeen, ehkä siksi, että en ole paljoakaan asunut Helsingissä vuoden 2007 jälkeen. Varmaan olisi kaikille parasta, että nämä kiiturit erotettaisiin omille kaistoilleen tai väylilleen, jos siis heitä on. Toki sitten on myös sellaisia pyöräilijöitä, kuten lapset tai eräskin entinen mielitiettyni, joka omia aikojaan kaatuili liikennevaloissa, eikä heitä ole turvallista laskea autojen joukkoon. Toivoa siis sopii, että erillisten "pyöräilyn laatuväylien" lisäksi edelleen säilyy myös sunnuntaipyöräilijöille turvallisia väyliä.

Pyöräilijät raivostuttavat joitakin toisten liikkujaryhmien edustajia, ja juuri Helsingissä tämän raivon sai tuta se pyöräiljäpolo, jonka autoilija lahtasi Töölöntullissa. Minun osaltani raivopääpyöräilijät ovat kuulopuhetta; sen sijaan autoilu ei saa kenestäkään parhaita puolia esiin. Jos joku pyöräilijä joskus käyttäytyy liikenteessä epäloogisen tuntuisesti, tämä johtuu kahdesta tekijästä: pyöräreittien epäloogisuudesta sekä siitä, että jos autoilijat edes teoriassa joutuvat opettelemaan liikennesäännöt autokoulussa, ajokortittomille liikennesäännöt jäävät kansalaistaidon tuntien varaan. Tämä asia olisi vieläkin helpommin ja halvemmin autettavissa kuin kokonaan uusien pyöräbaanojen vetäminen.

Pyöräreitit ovat siis epäloogisia kaikessa polveilevuudessaan ja katkelmallisuudessaan. Nyt kun Porvoon Kevätkummuntietä myötäilemään perustettiin ns. pyöräilyn laatuväylä, tämä on kuitenkin kuin ampuisi tykillä kärpäsiä, jos 30 metrin päässä menee samansuuntainen Kevätkummuntie, jonka reunalla koko matkalla kulkee yhdistetty kävely- ja pyörätie, Jos uuden väylän on tarkoitus parantaa pyöräilyolosuhteita, kysymys herää, parannetaanko niitä kieltämällä pääsy muilta liikkujaryhmiltä kuin pyöräilijöiltä ko. väylälle?

Paljon enemmän käyttöä pyörätiemäärärahoille olisi ollut muualla. Kestopäällystetyn, lenkkeilijöille sopimattoman pyörävaltatien sijaan oltaisiin saatu maalattua aika paljon piennarta esimerkiksi väleille Hinthaara-keskusta, Epoo-keskusta, Sannainen-keskusta ja Kerkkoo-keskusta.

Nämä pyöräilyn laatuväylät varmistavat sen, että pyöräilijät edelleenkin pysyvät yksinäisenä liikenne- ja liikkujaryhmänä. Joiden edut ovat toisille ryhmille vastakkaiset.

Tätä reittiä ei enää ole. Tilalle tuli "pyöräilyn laatuväylä".