Lähiössä tuntuu jotenkin siltä, että oltaisiin jääty 80-luvulle. Sanon tämän hyvällä, lähiön kasvattina. Lähiöissä näkyy edelleen monin paikoin neljännesvuosisadan takaisen laman aiheuttamat tuhot: jos esimerkiksi rakentamisen viimeistely, esim. katukiveys- tai puistotyöt olivat silloin jääneet vähän sikseen, nyt ne ovat silleen. Muistan havainneeni tämän jo 90-luvun alussa, pahimman laman juuri iskettyä kun muutin Malminkartanoon. Malminkartano ei koskaan toipunut lamasta, vaikka työttömien yhdistys ja asukasyhdistys yrittivätkin parhaansa aktivoidakseen asukkaita ja vähän siinä sivussa siistiäkseen kulmia, ja joskus vähän enemmänkin. Malminkartano oli välinputoaja, joka jäi paitsi lähiöprojekteista, koska sijaitsi "rikkaassa" lännessä.
Laman uhreja näkyy edelleen ostareiden takametsissä ja baareissa, siis siinä määrin kuin heitä on vielä hengissä. Monessa tapauksessa taitavat olla jo toisen sukupolven uhreja, jotka ovat nyt jääneet toisen lama-aallon uhreiksi. Lähiöissä näkyy kerrostuminen siinä mielessä, että maksansa juoneet, jotka odottelevat baarien avautumista, ovat omalla kierolla tavallaan ylempää kerrostumaa verrattuna niihin, jotka eivät edes pääse baariin vaan joutuvat tyytymään pussikaljaan.
Sitten on tiettyjä tyyli- ja trendiseikkoja. Olen jäävi sanomaan niistä mitään, mutta kun en ole koskaan seurannut trendejä, tunnen oloni jollain takaperoisella tavalla kotoisaksi, kun vastaan tulee ihmisiä olkatopatuissa pilottitakeissa, nortti suussa pyöräillen. Tiedä häntä, ovatko nämä tietoisia viestintävalintoja vasiten valitusta habituksesta, vai osoituksia päivityksen jäämisestä sinne 80-luvulle. Niin minullakin jäi, niihin aikoihin jolloin joku oli joskus nähnyt lehtikuvassa aidon jupin, ja jolla on ITC:n sijasta atk.
Muutettuani Kevätkumpuun, minua hätkähdytti tuttu löyhkä, johon törmäsin viimeksi 90-luvulla. Tupakansavu rappukäytävässä. Lähiöissä on kuitenkin paljon hyvää: pääsee metsään kotiovelta. Ihmiset ovat ystävällisiä: kauppajonossa hymyillään kun kolmivuotiaani heittäykse selälleen kassajonossa kanssa-asiakkaiden jalkoihin, ja joku toinen auttaa pakkaamisessa. Täällä on ihan ok mennä kauppaan hieman haiskahtavissa lenkkivaatteissa. Lähiössä jokainen saa olla sellainen kuin on.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti