Yksi ikimuistoisimpia konserttejani on ollut kesäyönä, tai oikeastaan myöhäisenä kesäiltana Espoon tuomiokirkolla, tai oikeammin kirkkomaalla kuulemani ruotsalaistenori Nicolai Geddan ja Uspenskin katedraalikuoron konsertti, jossa laulettiin ortodoksista kirkkomusiikkia. Kaikki eivät mahtuneet kirkkoon sisään, sillä Suomessa tiedettiin kyllä, kuka oli nyt tullut laulamaan: mies, josta moni oli varmaankin hämmästynyt, että hän oli vielä ylipäätään hengissä, saati lauloi.
Kotiani ei voi pitää varsinaisena musiikkikotina, mutta siltikin Geddan tunsin nimenä niin kauan kuin muistan mitään. Jos kotona on ollut radio auki, kuten ilmeisesti äitini lapsuudenkodissa oli, niin Geddalta on ollut mahdoton välttyä.
Noin kuukausi sitten vaikeni Geddan ääni ikuisesti, mutta hänen perheensä julkisti tiedon vasta nyt. Aivan poikkeuksellisen pitkään siitä saatiinkin nauttia: kuulemani konsertti taisi olla Geddan viimeinen, vaikka ei hän koskaan virallisesti jäänyt eläkkeelle. Vielä 80-vuotiaana ääni oli ihmeellisen kaunis, vaikka ei toki enää niin vahva kuin nuorempana, jolloin häneltä onnistuivat myös Heldentenor-roolit.
Sankaritenorin lisäksi Gedda oli liedlaulaja, oratoriosolisti, mitä tahansa. Gedda lienee ollut kaikkien aikojen monipuolisin klassisen oopperakoulutuksen saanut laulaja, joka lauloi millä kielellä tahansa ja joidenkin arvioiden mukaan hän oli myös kaikkien aikojen äänilevyjä tehnyt laulaja, joka esiintyi jo 40-50 -lukujen vaihteesta, esimerkiksi Maria Callasin kanssa.
Geddan viimeinen konsertti jäi mieleeni maagisena kokemuksena: harras musiikki ja uskomattoman kaunis ääni yövalaistulla kirkkomaalla loivat haihtumattoman tunnelman. Kiitos Maestro Nicolai.
Tallenteen Geddan viimeisestä konsertista voi kuulla klikkaamalla bloggauksen otsikkoa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti