keskiviikko 9. syyskuuta 2015

Neljän vuoden kuuliaisuus

En ymmärrä ollenkaan niitä argumentteja, joiden mukaan demokratia on puhunut, nyt pulinat pois. Tämän sanojat haluavat rajoittaa demokratian kaaderidemokratiaksi, jossa puolueet ovat avoimia vain vaalien alla, ja oikeastaan olemassa vain kerätäkseen äänet. Sitten kun ovat saaneet huijattua itselleen äänet, ansaitsisivat sitten työrauhan, vaikka sitten minkälaiselle demokratian alle piilotetulle rosvoamiselle, oman eturyhmän etujen ajamiselle, joka vaaleissa on naamioitu milloin minkäkinvärisen työväen etujen ajamiseksi. Sari Sairaanhoitajat ja vihreän monta eri sävyä.

Toinen argumentti, joka halveksuu demokraattisia vaikutusmahdollisuuksia on se, että "ammattiyhdistysliikettä ei pitäisi ottaa sotkemaan asioita, antaa kansan valitseman hallituksen päättää". Tämän sanojan pitäisi tietää, että kansa ei valitse hallitusta, vaan eduskunnan, ja hallitusneuvotteluissa on mukana eturyhmiä, esimerkiksi sellaisia kuin EK. EK:oon ei voi liittyä, sen sijaan ammattiyhdistyksiin voi, aivan kuten puolueisiinkin.

Demokratiassa on oikeus olla tyytymätön, vaikuttaa vaalien välilläkin, ei vain istua hiljaa kädet sylissä tai käsiensä päällä ja odottaa neljä vuotta kun taas päästään osallistumaan omaa itseä koskevaan päätöksentekoon. Itse asiassa tämä vaatimus seuraavien vaalien kuuliaisesta odottamisesta jättää työrauhan etujärjestöille, sillä ei lobbaaminen rajoitu vaalienalusaikaan. Etujärjestöt ovat jatkuvasti hereillä, ainakin EK, sillä vaikuttaminen on heidän työtään.

Demokratiaa voidaan rakentaa vain vaalien välillä, ja se on jatkuvaa työtä. Kansalaisten on oikeus ja heidän pitääkin muistuttaa päättäjiä niistä asioista ja arvoista, joita nämä lupasivat ajaa, ja joiden takia heitä äänestettiin. Ettei totuus unohtuisi.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti