Metsän joulurauha 20.12. Laaksossa ja Riistavuoressa

 Olen vuosia 2007 ja 2009 lukuunottamatta vuodesta 2005 alkaen viettänyt Metsän joulurahaa Keskuspuistossa, Laakson kallioilla. Varsinaisen joukkoperinteen hiivuttua pois muistaakseni 2013 olen sen jälkeen jatkanut perinnettä yhden miehen kynttilähiljentymisenä. Joinakin vuosina olen vienyt hautakynttilän muihinkin paikkoihin, kuten Pirkkolaan tai Pajamäkeen. Laakson kalliot ovat ikuiset, ne ovat edelleenkin pystyssä, eikä niitä voisikaan kompensoida, eihän sellaisia kallioita enää kasva missään, kuten Mai Kivelä sai vastauksekseen kysellessään Patterinmäen räjäytettävän kallion kompensoimisesta.

Tänä vuonna vien kynttilän lauantaina 20.12. päiväsaikaan Laakson kallioiden lisäksi Riistavuoreen, jota uhkaa tuho. Taistelu ei ole ohi niin kauan kuin metsä on pystyssä, mutta pahimmassa tapauksessa tämä on Riistavuorenpuiston viimeinen joulu.

Ei ei-työtön mutta ei myöskään ei-töissä

Tein schopenhauerilaisen hypyn ja uskaltauduin jättäytymään keikkatöiden varaan, kun Purra ottaa puolet ja verottaja lopusta puolet (verottajaa rakastan, Purraa en). Kuitenkin sovitellusta päivärahasta jäi vielä viikon mittainen "häntä", vaikka en enää olekaan työttömänä työnhakijana.

Nepsy-ihmisen on jokseenkin mahdotonta käsittää, miten ja miksi tilanteeni enää kuuluu työttömyyskassalle, kun en enää ole työtön työnhakija. Toiseksikin: palkkatodistuksia on vaikea liittää tositteiksi, kun työttömyyskassan netin pitäisi olla samanaikaisesti auki kahdella netti-ikkunalla: yhdeltä pitäisi voida tarkistaa, mitä palkkatodistuksia he haluavat (ja keikkatyöläisellä niitä voi olla hyvin monta) ja toiselle ne pitäisi vielä liittää (ja sitten vielä pitäisi tarkistaa, mistä palkkatodistuksista on kyse, kun työnantajan ollessa sama, ladatun liitetiedoston nimestä ei voi päätellä, onko kyse siitä työstä, jonka tuntipalkka on 2,04 euroa enemmän vai vähemmän).

Nepsy-ihmisen on myös mahdoton luokitella sellaista tilannetta, jossa sovitellun päivärahan hakemukseen pitää ilmoittaa sellaisista päivistä, jolloin ei yhtäältä enää olla työttömänä työnhakija mutta toisaalta ei olla töissäkään. Nimittäin kun ei keikkatöitä välttämättä joka päivä tehdä. Sovitellun päivärahan lomakkeesta puuttuu vaihtoehtojen töissä ja työtön välimuoto: ei-työtön mutta ei-töissä.

Kassa heijastelee siinä mielessä mennyttä maailmaa, että se tuntee vain kokopäivätyön ja työttömyyden ja kaikki siltä väliltä tehdään niin byrokraattiseksi ja epäkannustavaksi, että haluaisin oikeasti keskustella sen kanssa, joka pitää työttömyyttä jotenkin helppona elämäntapavaihtoehtona.