Porvoossa törmää aina välillä hakkuisiin, joiden syytä on vaikea ymmärtää. Mitään tietoa niistä ei ole ollut saatavilla mistään, ja kun kaupungilta koettaa udella syytä niihin, yleensä saa vastaukseksi sisäisesti ristiriitaista, vaivautunutta kiertelyä ja kaartelua, jos yhtään mitään. Usein nämä hakkuut ovat paitsi käsittämättömiä, myös haitallisia: esimerkkinä käy Velkalassa, Erämiehenkadun loppupään tonttien ja Viikinkiväylän Tarmolaan johtavan jatkon välisen metsän raskaalla kädellä parisen vuotta sitten suoritettu harvennushakkuu, joka poisti lähitalojen ekosysteemipalvelun ja muutti asukkaiden takapihan raiskion näköiseksi. Ennen tuosta sai poimittuja kanttarelleja, tokkopa enää. Harvennettu lähimetsä myös tuonee vain kivenheiton päässä olevan Ensio Miettisen kadun moporallien pörinät asukkaiden harmiksi, kun luonnon oma melumuuri ja ilmanpuhdistaja harvennettiin melkein olemattomiin.
Nyt olen alkanut epäillä, että siihen on syynsä, miksi tietoa kaupungin suunnittelemista hakkuista ei ole saatavilla missään. Kyse ei liene pelkästä tekemättä jättämisestä, vaan tietoisesta laiminlyönnistä, joka palvelee kaupungin tavoitteita. Ei ole, koska niitä suunnitelmia ei olla tehty, ja niitä ei varsinkaan haluta laittaa esille mihinkään, jotta eivät kuntalaiset keksisi kysellä ja kyseenalaistaa suunniteltujen toimenpiteiden järjellisyyttä tai hyödyllisyyttä. Ja kaupungille on parempi, ettei niitä kyseenalaisteta ja kysellä, sillä tämä tekisi kaupungin itselleen asettaman metsänhakkuiden tuottotavoitteen saavuttamisen vaikeammaksi.
Tälle epäilylleni antaa katetta se, mitä tapahtui parisen vuotta sitten Kevätkummusta Tarmolaan vievän Teollisuustien varrella, vastakkaisella puolella Ensio Miettisen kadun moposuoraa kuin edellämainitsemassani tapauksessa: sinne tehtiin harvennushakkuu ja sen jälkeen kaadetut puut ovat saaneet maata pinoissa. Vasta äskettäin niitä on alettu sieltä hakea, varmaankin kuitupuuksi, sillä parisen vuotta ulkona vettyneestä puusta ei paljoa muuksi enää ole. Mitä muuta tällä harvennushakkuulla on voitu hakea kuin puiden myyntituottoa? Tiedustellessani asiaa tuntemaltani rakennuslautakuntalaiselta välittömästi silloin puunkaadon jälkeen, hänellä ei ollut aavistustakaan. Hakkuut tehdään siis vailla demokraattista ohjausta eikä niistä tehdä edes metsänkäyttöilmoituksia.
Kaupunki ei ole läpinäkyvä eikä luotettava toimija. Jos Porvoosta hankkii asunnon viheralueen viereltä, mitenkään muuten ei voi luottaa sen viheralueen siinä vieressä pysyvän, jos se ei satu olemaan luonnonsuojelualue tai kaavoitettu puistoksi. Sen pahempi vain, jos satut asumaan hakkuualueen vieressä.
Kumpi olisi kaupungille helpompaa: laatia luonnonhoitosuunnitelmat ja laittaa ne julkisesti nettiin vai luopua 250 000 tuottotavoitteista?
Tämä kirjoitus julkaistiin Uusimaassa 18.10 ja Itäväylässä 9.11.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti