Kaupunkiluonto ry:n kannanotto Käpylän Louhenpuistosta

Kaupunkiluontoliike ry

Kannanotto Käpylän Louhenpuistosta

Käpylässä, Tuusulantien ja pääradan väliin jäävä Louhenpuisto on hieno, mutta yllättävän vähän tunnettu metsä. Se työntää kiilan etelään, Koskelantielle. Louhenpuiston luontoarvot ovat maininnan arvoiset, mutta niitä tulisi selvittää vielä lisää. Jotain kuitenkin on jo nytkin tiedossa.

Louhenpuisto muodostaa viherkäytävän Käpylän ja Itä-Pasilan jäävän velodromin ja Kumpulan viheralueiden suunnasta Käpylän Taivaskalliolle, josta viherkäytävä jatkuu Veräjämäen suuntaan ja Vantaanjokivarteen. Sellaisena se on myös potentiaalinen liito-oravien dispersaali. Se ei kuitenkaan ole ainoastaan dispersaali, vaan alueelta on myös niin runsaasti liito-oravan papanahavaintoja, esimerkiksi kevättalvelta 2021, että alueen päivänkohtainen liito-oravastatus on syytä tutkia. Vähintäänkin siellä on lisääntymis- ja/tai levähdyspaikkoja. Mahdollisesti ydinalueitakin.

Näin järeitä kuusia löytyy Helsingistä hyvin harvoista paikoista. Takana vanha honka. 

Alueen metsistä on hoitoluokitukseltaan C5-luokan arvometsiksi sopivia alueita erityisesti alueen pohjoisosissa; juuri siellä, jonne asuinrakentamista tutkitaan. Yhtenäiskoulun ja Tuusulanväylän kainaloon jäävä osa on erityisen runsaslahopuustoista, monimuotoista lehtomaista ja tuoretta kangasmetsää. Se on Metso-luokitukseltaan vähintään luokkaa Metso II, ellei jopa Metso I. Alueella on runsaasti maa- ja lahopuuta ja jalopuustoa: niin vaahteraa kuin lehmustakin sekä jokunen aivan poikkeuksellisen järeä kuusi. Alueella kasvaa lehtoisuuden indikaattorilajeja, mm. taikinamarjaa. Lisäksi aivan Tuusulanväylän varressa kasvaa edustava kookkaiden haapojen rivistö, joka soveltuu erinomaisesti liito-oraville.

Haavikkoa, joka olisi kuin tehty liito-oraville.

Alueen luontokartoitusta ei kuitenkaan olla tehty loppuun saakka; esimerkiksi junaradan puoleiset metsät on kartoitettu puutteellisesti. Tämä puutteellinen luontotieto mahdollisti pyöräbaanaan liittyvien puunkaatojen toteuttamisen. Myös alueen hoitoluokitusten ylläpito lopetettiin vuoteen 2019, jotta tieto alueen arvokkaimmista osista pikku hiljaa menetettäisiin, jolloin ei enää olisi ajankohtaista tietoa, johon voi vedota.

Pidämme valitettavana, että alueen luontotiedon annetaan vanhentua ja katsomme, että Helsingin kaupungin tulee päivittää Louhenpuiston luontotieto nykypäivään. Pelkäämme, että tämä tehdään siksi, että alueen kaavoittaminen Mäkelänkadun/Tuusulanväylän kaupunkibulevardiksi mahdollistuisi. Katsomme, että tämä luontokartoitusten puutteellisuus ja hoitoluokitusten vanhentuminen on laiminlyönti. Toivon mukaan kyseessä ei ole tarkoituksellisesta tiedon pimittämisestä eli salailusta.

Riippumatta siitä, mikä on Louhenpuiston itsensä kohtalo, sen dispersaali- ja viherkäytävämerkitys menevät samalla pesuveden mukana, jos jo nykyisellään kapea (pyöräbaanan kaventama) alue menetetään kaupunkibulevardisaation oheiskaavoituksen myötä. 

Metsälehmusten lehvästöä.

Ukrainan vastarinta antaa hitaammille vatulointiaikaa

Nyt kun jotkut kansanedustajat ovat ilmaisseet tarvitsevansa aikaa itsestäänselvyyksiä sisältäneet turvallisuuspoliittisen selonteon jälkeen harkintaan ja asiantuntijoiden kuulemiseen, niin meidän onneksemme Ukrainan urhea taistelu antaa heille sitä vatulointiaikaa. Tosin on mielestäni aika kummallista, jos turvallisuuspolitiikka alkaa realisoitumaan heille vasta tässä vaiheessa. Meillä on koko ajan ollut Venäjä naapurissa, Putin yli 20 vuotta johdossa, Krimille hyökkäyksestä 8 vuotta ja turvallisuuspoliittisesti rampaan EU:hun liittymisestä 27 vuotta. Ovatko silmät olleet kiinni tähän saakka?

Tätä ei saisi sanoa ääneen, mutta ukrainalaisten sinnikäs vastarinta antaa Suomelle joidenkin kaipaamaa harkinta-aikaa, jossa siinäkin on kyse siitä, että ei haluta suututtaa oletettuihin kannattajiin kuuluvia Nato-skeptikkoja. Mitä enemmän Venäjän lipun alla taisteleva sortin sakki ehtii pommittamaan, ryöstämään ja raiskaamaan, sitä enemmän täällä saadaan vatulointiaikaa, minä aikana moni parlamentti jo ehtisi hyväksymään Nato-jäsenyytemme.

Esittävätkö jotkut kansanedustajat lopultakin Nato-skeptikkoja - vaikka sitten pitkin hampain tulisivatkin jäsenyyden taakse - oletettujen kannattajiensa oletetun/aiemman Nato-nihkeyden tai peräti kielteisyyden takia? Etteivät äänestäjät vain luulisi, että heidän edustajansa olisi kääntänyt takkiaan huolettomasti vaan toimisi harkitsevasti.

Tiedän, että tämä pohdintani saattaa kalahtaa joihinkin erittäin, erittäin paljon arvostamiini edustajiin. Mutta nyt viite- ja jäsenryhmät hiiteen. Kyse on sen verran vakavista asioista.