Somessa on viime aikoina väitelty siitä, kun levykauppa purki natsimetalliyhtyeessä soittavan työntekijänsä työsuhteen. Vaikka tämä prosessi suoritettiin kuulemma yhteisymmärryksessä, niin puolustan silti työntekijää missä tahansa neuvottelussa, vaikka työntekijä se pienyrittäjäkin on. En puolusta työntekijää siksi, että pienyrittäjä olisi lähtökohtaisesti mikään epäreilu riistäjäsika, vaan siksi, että jo lähtökohtaisesti neuvotteluasetelma on epätasapainoinen. Tästä yhtenä osoituksena ovat työttömyydestä koituvat sanktiot, jotka rankaisevat työttömäksi jäävää silloinkin työttömyyden aiheuttavat henkilöstä itsestään riippumattomat syyt.
Jos työsuhteen purkamista perustellaan sillä, että työnantajan kannalta vääriä tai ainakin huonoja arvoja kannattava työntekijä olisi näiden arvojensa takia huono työntekijä, niin arvojen ja substanssin korrelaatio ei mene yksi yhteen. Esimerkiksi hoitoalalla äärioikeistolainen voi suoriutua vaikka kuinka hyvin hoitotyöstään, vaikka sitten kuinka antihumanismia hänen poliittinen maailmankatsomuksensa huokuisikin. Tämä on mahdollista, jos suhtautuu työhön työnä. Moses is moses, business is business sanoi jo Ben Z.
Jos työntekijä esittää vastenmieliset mielipiteensä omissa nimissään, tällöin voi vain valittaen todeta, että nyt on sattunut hanttikortti rekrytoinnissa. Niitä hanttikortteja voi sattua muunkinlaisia, ja niistä pahimmat liittynevät kuitenkin valitun henkilön haluttomuuteen tai kyvyttömyyteen hoitaa työtehtävänsä. Jos työntekijän googlaaminen tuntuu vastenmieliseltä - vaikka mielestäni se on aivan ok, eihän kaikki mahdu ceeveehen - niin piilotettakoon natsitutka sitten työpaikkahaastattelussa arvoja kartoittaviin kysymyksiin.
Jos hyväksymme sen, että vastenmielisiä arvoja kannattavaa työntekijää kohtaan voidaan kohdistaa sanktioita työntekijän roolissa, niin silloin hyväksymme myös esimerkiksi dosentti Jukka Hankamäen (PS.) kaavailut, joiden mukaan tieteenharjoittajalle kuuluisi määrätä sakkoja tai jopa vankeutta "puolueellisen agendatutkimuksen esittämisestä tieteenä".
Jotta Hankamäen kaltaisten kaavailuiden toteutuminen olisi Halla-ahon hallituksessakaan edes hieman epätodennäköisempää, tällöin lain on oltava sama kaikille. Jos natsi voidaan vapauttaa työstään mielipiteidensä tai maailmankatsomuksensa takia, kuinka vastenmielisiä ne sitten ovatkaan ja kuinka ihmismielistä maailmankuvaa ne sitten edustavatkin, niin aivan samoin humanistista maailmankuvaa edustava vasemmistolainen, vihreä tai sivistysporvari voidaan irtisanoa, eikä vain vapauttaa toimenkuvastaan vaan jopa henkilökohtaisesta vapaudestaan, ainakin jos on uskominen Hankamäen fantasioihin. Tai jos tunnustaa vaikkapa väärää jumalaa.
Vapauden tulee olla niin merkittävä länsimainen arvo, että se pitää suojella jopa mahdollisia poliittisen suhtanteiden vaihtelua vastaan. Siksi natsiakaan ei pidä erottaa työstään, vaan hänelle tulee suoda mahdollisuus eheytyä aivan samaan tapaan kuin alkoholismistakin vieroittumistakin voidaan tukea työnantajan toimesta. Molemmat ovat sairauksia.
Hesarin jutun levykaupasta, joka purki työntekijänsä työsuhteen, voi lukea klikkaamalla bloggaukseni otsikkoa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti