Kun ikkunasta katsoo, kaikki näyttää valkoiselta. Tämä aiheuttaa näköharhan ja harhauttaa monet luulemaan, että ilmastonmuutos olisi peruttu. Tosin ilmastonmuutos merkitsee myös sään ääri-ilmiöiden lisääntymistä, kuten kesäisten helle- ja kuivuusjaksojen ja sadekausien, ja näillä leveysasteilla sateet toistaiseksi tulevat niin sanottuina talvikuukausina vielä voittopuolisesti lumena. Näin ei tule kauaa olemaan, vaikka tulee esimerkiksi Istanbulissakin joka talvi lumikaaos.
Pohjoismaissa ilmasto lämpenee keskimäärin tuplasti niin nopeasti kuin muualla Euroopassa, ainakin niin kauan kuin Golf-virta vielä toimii. Ja omana elinaikanani esimerkiksi talvikuukausien keskilämpötila Suomen etelärannikolla on noussut yli 2 asteella. Se tarkoittaa talven lyhentymistä molemmista päistään useilla viikoilla. Siis keskimäärin. Jos ei ole täysin heikkopäinen, muistaa pari talvetontakin talvea ihan lähivuosilta: talvia, jolloin keskilämpötila ei laskenut niin pitkäksi aikaa alle nollan, että terminen talvi on loppunut ennen kuin se on alkanutkaan. Hellepäivien määrä on myös samana elinaikanani moninkertaistunut; varhaislapsuudessani hellepäiviä oli keskimäärin kourallinen, ihan vain muutama vuodessa kun nyt 3-4 viikon hellejaksoista on tullut miltei jokakesäisiä, samoin siitä, että käytännöllisesti katsoen jokaisena kesänä lämpötila ylittää 30. Paitsi oliko se nyt kesä 2017 vai 2018, kun mittari nousi "parhaimmillaan" sinne 24-25 asteeseen.
Olen harrastanut paikallissään havainnointia ja tilastointia mutta myöskin vähän laajemmin kuin mitä ikkunasta ja lämpömittarista näkyy eli ilmastoasioita vuodesta 1978, siis ekaluokkalaisesta. Piirtelin omia maapallon sääkarttoja jo reilusti yli 40 vuotta sitten, jotten uskoakseni minulla on perspektiiviä siihen, mitä ilmastolle on tapahtunut. 70-luvun lopulla olisi tuntunut apokalyptiseltä se, että Kanadassa lämpötila voi nousta lähes 50 asteeseen ja helle polttaa kokonaisen kaupungin, tai se, että nyt subtrooppinen ilmastovyöhyke on Euroopassa noussut jo 48-50 leveysasteen tuntumaan, omana elinaikanani hiipinyt siis Etelä-Euroopasta keskelle maanosaamme. Budapest ja Bratislava ovat jo jääneet subtrooppisen vyöhykkeen reunan alle, samoin Saksan Heidelberg, jossa sattuu olemaan subtrooppinen mikroilmasto.
Mikroilmasto tarkoittaa siis lähialueen ilmastosta poikkeavaa ilmastoa. Sellainen on esimerkiksi niinkin pienellä alueella kuin lenkkimaastojen varrella, Porvoon Humlan takalenkillä, jossa on muutama niin varjoisa notko, että niissä pysyvät viimeiset lumet usein jonnekin toukokuun puolivälin tietämille.
Seuraavaksi "kaatuu" Wien ympäristöään kuumempana subtrooppiselle vyöhykkeelle. Kaupungeissa on helposti 2-3 astettakin ympäristöään kuumempaa, joten se siitä lisää kaupunkia -ajattelun ilmastoviisaudesta.
Ilmaston luokittelemiseksi subtrooppiseksi on typistäen kolme kriteeriä. Ensinnäkin: vuoden kylmimmän kuukauden keskilämpötilan tulisi olla plussan puolella. Toiseksi: vähintään kahdeksan kuukauden keskilämpötilan tulisi olla enemmän kuin +10. Ja kolmanneksi: kesän lämpimimmän kuukauden keskilämpötilan pitäisi olla vähintään +22. Jos täyttää kaikki nämä kriteerit, silloin luokitellaan Köppenin ilmastoluokituksessa luokkaan Cfa, eli kostea subtrooppinen ilmasto.
Lumettoman meri-ilmaston ja subtrooppisen raja on häilyvä; jopa Iso-Britannian Cornwall täyttää kaksi näistä kriteereistä ja sitä pidetään rajatapauksena; tosin kesät siellä eivät ole keskimäärin sen lämpimämpiä kuin meilläkään. Köppenin luokittelussa Cornwall kuuluisi ilmastovyöhykkeeseen Cfb, eli lauhkean merellinen, vuoden lämpimimmän kuukauden keskilämpötilan jäädessä alle 22 asteen. Vuoden keskilämpötilan raja kulkee siinä +12-13 kieppeillä; suunnilleen sen yläpuolella ilmasto luokitellaan subtrooppiseksi. Lontoo luultavasti tulee yltämään kaikilla kriteereillä subtrooppiseen ilmastovyöhykkeeseen lähimmän 20-30 vuoden sisällä, samoin Frankfurt.
Lämpenevän ilmaston myötä tulevat myös sakaali, jossain vaiheessa ehkä pesukarhu, visentti ja rukoilijasirkka. Sakaaleista ja rukoilijasirkoista tulee mieleen lapsuuden Afrikka-dokumentit, ja ne tuntuvat todella tieteisfiktiolta. Mutta kyllä: sakaaleista on jo havaintoja, ja visenttejä on aika lähellä Pietarin alueella. Tosin ne eivät ole varsinaisia lämpenemisen sanansaattajia, vaan ovat tottuneet elämään aika kylmissäkin olosuhteissa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti