tiistai 19. joulukuuta 2023

Ilmastonmuutos talvella

Viime keväänä latasin ilmastoaineistot Kaisaniemestä ja Helsinki-Vantaalta vuoden 1970 alusta nykypäivään. Kirjoitin silloin, että kaksi kaikkein kouriintuntuvinta indikaattoria ilmastonmuutokselle ovat talvien lämpeneminen ja hellepäivien määrän lisääntyminen. Käsitellään nyt ensin talvet.

1980-lukua on sanottu minijääkaudeksi, sillä siihen mahtui kaksi poikkeuksellisen kylmää talvea; 1986-1987, jolloin ympäri maata mitattiin ennätyspakkasia, mutta kaksi talvea aiemmin, 1984-1985 keskilämpötila oli vielä tätäkin kylmempi. Kymmenen vuoden seurantajaksossa kaksi kylmää talvea jo tuntuu. Talvien lämpeneminen alkoi sitten toden teolla näiden pakkastalvien jälkeen, kunnolla 1990-luvulta alkaen.

Toinen minijääkausi sattui 2010-luvulle. 2009-2010, 2010-2011 ja 2011-2012 nähtiin kolme kylmää talvea peräkkäin. Nämä eivät siltikään muuta suurta kuvaa, jonka näkee kymmenen vuoden seurantajaksoa selvemmin 30 vuoden seuranta-aikana, mitä käytetään myös virallisissa ilmastotilastoissa. 

Jos näiksi 30 vuoden seurantajaksoiksi otetaan 1970-1999 ja 2000 alkaen, niin tammikuissa muutos näkyy siten, että ensimmäisenä 30 vuoden jaksona tammikuiden keskilämpötila oli -4,4, kun taas vuosina 2000-2023 se oli -3,4. Helmikuiden kohdalla keskilämpötila on noussut -5,2 asteesta vieläkin enemmän -3,3 asteeseen. Joulukuiden keskilämpötila ensimmäisenä 30-vuotisjaksona oli -2,2 astetta, mutta vuoden 2000 jälkeen -0,5. Talvikuukausien keskilämpötila on siis noussut keskimäärin yli puolellatoista asteella. Joulukuu on etelärannikolla poistumassa virallisen termisten talvikuukausien joukosta. Saa nähdä, miten kauan lapsille vielä opetetaan esikouluissa, että talvikuukausia on kolme. 

Toinen talvien lämpenemisen indikaattori on vuotuisen pakkasmaksimin nouseminen. On viitteitä, että tämä keskiarvo on nousussa; kun se vuosina 1970-1999 oli -22,2 astetta ja vielä 2000-2019 välillä keskimäärin -20,5 astetta, vuodesta 2020 alkaen se on vain -15,1 astetta. Uusi "pohja" tässä luvussa saavutettiin talvella 2019-2020, jolloin koko talven kylmin mittaus Kaisaniemessä oli -8,2 astetta! Todellinen englantilainen talvi.

Tarkastelemalla hieman mantereisempaa ilmastoa 20 kilometrin päästä Helsinki-Vantaalta tulos on samansuuntainen. Jos näiksi 30 vuoden seurantajaksoiksi otetaan 1970-1999 ja 2000 alkaen, niin tammikuissa muutos näkyy siten, että ensimmäisenä 30 vuoden jaksona tammikuiden keskilämpötila oli -5,5, kun taas vuosina 2000-2023 se oli -4,3. Helmikuiden kohdalla keskilämpötila on noussut -6,2 asteesta vieläkin enemmän -4,3 asteeseen. Joulukuiden keskilämpötila ensimmäisenä 30-vuotisjaksona oli -3,4 astetta, mutta vuoden 2000 jälkeen -1,6. Talvikuukausien keskilämpötila on siis noussut keskimäärin yli puolellatoista asteella. 

Tarkasteltaessa talvien minimilämpötiloja Vantaalla ovat jossain vaiheessa talvea mittarilukemat tippuneet -30 tai jopa sen alle tarkastelujaksona 7 talvena, viimeisen kerran talvella 2002-2003, ja kuusi näistä alle -30 asteen mittauksista on tapahtunut ennen vuosituhannen vaihdetta. 

Seuraavassa osassa tarkastelen, mitä on tapahtunut kesillemme. 


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti