tiistai 12. toukokuuta 2020

Apokryfimusiikinharrastamisen dualistinen ilo

Klikattuni vain pienimuotoisesti tunnetun sveitsiläiskapellimestari Peter Maagin levytystä Felix Mendelssohin toisesta sinfoniasta Youtubessa ja havaittuani että minua ennen vain kaksi muuta on kuunnellut teoksen, tunsin outoa ylpeyttä. Ylpeyttä omasta valveutuneisuudestani ja siitä, että olen kehittänyt teeseitse-harrastuneisuuteni niin pitkälle, että koko kahdeksan miljardin pallolla minun lisäkseni vain kaksi tosiaankin oli kuunnellut teoksen (enkä usko, että sitä cd-levyäkään kyllä nyt niin mahdottomasti olisi myyty).

Toisaalta olen pahoillani niiden kaikkien muiden puolesta. En pysty edes kuvittelemaan niitä kuulijamääriä, kuinka moni altistuu suoraan sanottuna sonnalle. Yhtäältä toivoisin, että mahdollisimman moni pääsisi osalliseksi Mendelssohnista, sillä uskon vilpittömästi heidän elämänsä siitä laadullisesti paranevan. Toisaalta röyhistän rintaani. En kuuntele tätä musiikkia siksi että sitä minulle joku olisi suositellut, sen paremmin soittolista kuin levylistakaan, eikä kyse ole myöskään nousukkuusyrityksestä ylempään porvariluokkaan. Olen itse sen löytänyt, ja siitä olen paitsi iloinen, myös hitusen pollea. Äitini myötävaikutti tosin ihan alkumetreillä ostamalla pari Mozart-älppyä, mutta oikeastaan me kasvoimme yhdessä asiaan.

Nyt se tuli sanottua. En harrasta omituista musiikkia tai Antti Tuiskua vähemmän tunnettuja muusikoita nostaakseni itseäni, mutta kyllä se tarjoaa omalle itselle rakennuspuita, jos ei muita niin ainakin se vahvistaa kuvaa omasta erikoisuudesta, jos ei sentään erinomaisuudesta.

Jos äänilevymusiikin harrastamista on vaikea ymmärtää kovin sosiaalisena puuhana, niin kyllä siinäkin on oma sosiaalisuuden lajinsa - mistä kerran ajattelin väitöskirjan tekemistä. Oman distinktion näyttäminen, jolloin levykokoelman käyttöarvo on yhtä kuin sen näyttöarvo, ja se määrää keräilijän paikan keräilyn kentällä. Yleisemminkin musiikin kentällä vallitsee itsensänäyttöarvon pääomalogiikka: konserteissa esitetään oma distinktio näyttäytymällä, ja äänilevymusiikissa se esitetään omaa levykokoelmaa esittämällä.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti