Aktia-pankki mainostaa näkevänsä jokaisessa asiakkaassaan ihmisen. Niin näkeekin. Se nimittäin arvottaa ihmisiä sen mukaan, miten vakavaraisia asiakkaita he ovat. Minussa Aktia on nähnyt köyhän ihmisen ja täten huonon asiakkaan.
Palatessani Norjasta Suomeen rahattomana, marssin tuttuun Munkkivuoren Aktia-pankkiini. Minulla oli jo työsopimuskin plakkarissa, mutta laskuista pitäisi jotenkin selviytyä, ja Saarioisten lätyskäpitsaakin ostaa.
Munkkivuoren Aktia nauroi minut ulos pankista. Ei auttanut, vaikka olin ollut pankin asuntolainatorppari jo kolme ja puoli vuotta. Onneksi ymmärtäväinen sosiaalityöntekijä Oulunkylän sosiaaliasemalla näki minussa ihmisen.
Sitten talvella 2013 tuli ajankohtaiseksi vertailla pankkeja, kun olin laskenut, että minun kannattaisi ruveta pankin torppariksi uudestaan. Aloitin tietenkin omasta pankistani. Nauroivat minut toistamiseen ulos.
Aktia näki minussa naurettavan ihmisen. Kaksi kertaa.
Yksinäisajattelijan ääneen ajatteluja. Aineiston muuntaminen ilman lupaa on kielletty. Suorat lainaukset ja aineiston jakaminen on siis sallittua. Suurin osa kirjoituksistani löytyy linkkilistan ylimpänä olevasta vanhasta blogistani. Olen itse ja yksin vastuussa blogissani esittämistäni mielipiteistä, jotka edustavat vain minua, eivät edustamiani organisaatioita. En ole vastuussa kenenkään lukijan sisäluku- enkä sisäislukijataidoista.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti