Viime päivinä Hesarissa on keskusteltu - tai ohikeskusteltu - tasa-arvosta, feminismistä, maskulinismista ja ties mistä; keskustelu virittyi Maria Ohisalon ja Milja Henttosen, kahden vihreän feministin kirjoituksesta.
Allekirjoitan kaiken vihreiden feministien sanoman, kuten samapalkkaisuuden hyödyttävän kaikkia, biologisesta sukupuolesta riippumatta. Kuitenkin tulen edelleenkin väsymykseen asti jankuttamaan sitä samaa, jota olen toistanut jo Lappeenrannan puoluekokouspuheestani: maailma ei ole valmis ymmärtämään feminismi-käsitettä siten kuin vihreät feministit haluaisivat, ja uskon enemmän siihen, että paras argumentti on ymmärrettävin argumentti. Mahdollisimman monien asiat tulevat parhaimmin hoidetuiksi siten, että mahdollisimman moni ottaa ne ajettavikseen, ja mahdollisimman moni ymmärtää, että ne on syytä ottaa ajettaviksi jos mahdollisimman moni ymmärtää, mitä ne asiat ovat ja miten ne koskettavat kaikkia, mukaanlukien itse.
Vihreät - eivät vain feministit - ovat aivan liian kiintyneitä käsitteisiin. Varmaan he pelastaisivat palavasta talostakin ensin käsitteet, ja kävisi kuten sille, joka sairaalassa halusi hedelmiä, eikä kelpuuttanut mitään hänelle kannetuista tämän kategorian edustajista, koska halusi syödä yksittäistapausten sijasta yleiskäsitteitä, jolloin sairaalavuode muuttui kuolinvuoteeksi. Ja tämän sanoo ihminen (joka sattuu nyt olemaan mies), joka on sekä opiskellut semiotiikkaa ja retoriikkaa että ollut kirjoittamassa näitä koskevaa oppikirjaa. Rakastan siis käsitteitä ja uskallan väittää, että ymmärrän jotain tietoväitteiden esittämisestä, asiantuntijuuden esittämisestä kielessä ja erilaisista tulkintapositioista.
Eivät maskulinistit sen paremmin kyllä osu. Jos heidän äänekkäintä edustajaansa - joka on sosiologi samassa mielessä kuin valtiotieteiden tohtoriksi opiskeleva olisi lääkäri - olisi uskominen, miesten suurin tasa-arvo -ongelma olisi se, miten keski-ikäinen mies saisi kaadettua parikymppisen nuoren naisen. No, ei saa, sitäpaitsi usein käytännössä osoittautuu, että haluttu asia ei ole kaiken kohkaamisen väärti. Tätä voisi sanoa jamesbondmaiseksi käsitykseksi tasa-arvosta.
Meillä on toki tasa-arvo-ongelmia, joista moni on sukupuolispesifi, kuten naisten heikompi työmarkkina-asema ja miesten huonompi huoltaja-asema. Muut tasa-arvo-ongelmat - kuten sosioekonomiset sairastavuuserot ja maahanmuuttajien huono työllistyvyys - tuppaavat jäämään sukupuolittuneiden kysymysten jalkoihin, ja kehottaisin sekä feministejä, profeministejä, genderistejä, maskulinisteja kuin kaikkia muitakin käärimään hihat todellisen, kaikki ihmiset kattavan tasa-arvon eteen.
Elämänlaatua on mittailtu ihan tieteellisesti. Naisten elämänlaatu on todettu paremmaksi. Naiset kokevat myös elämänsä paremmaksi, ovat onnellisempia aina kun asiaa kysytään. Jopa arabimaissa.
VastaaPoistaJoo, ymmärrän, että tieteellisyys voi olla kirosana. Kunhan nyt halusin kertoa, että tällainenkin näkökulma.
Siirrytään politiikkaan. Naisten hyvinvointi on toki aina etusijalla, niin mies kuin, erityisesti naispoliitikoilla. Mutta voisiko olla sellainen poliittinen todellisuus myös olemassa, että nykyinen miesten huono-osaistumisen trendi ei ole hyvä asia?
Siis voisiko?
Älykkäät sanoo, että ehkä teoriassa mutta ei käytännössä.
Jos niin ... onko miesten huono-osaistuminen koskaan johtanut mihinkään hyvää?
Mulla on omien lasten takia käsitys siitä, kuinka nopeasti asiat ovat muuttuneet huonompaan suuntaa. Omat lapset ovat tosin välttyneet proletarisoitumiselta - toivottavasti. Mutta moni kaveri ei.
Mjaa. Feminismi on naisten liike, naisten etujen ja/tai vapautuksen puolesta, ja ihan sen omaltakin kannalta sitä ei pitäisi sotkea muuhun, koska kohta se muuttuu kaikkien liikkeeksi kaikkien puolesta ja naiset jäävät taas toiselle sijalle.
VastaaPoistaEi niin, että feminismin määrittely olisi miesten asia.
Jos muuten tarkoitat Laasasta, niin mielestäni sen pariutumispuheet ovat taitavaa trollausta, jonka tärkein sisältö on se, että naisten(kin) käytöstä on analysoitava sen käytöksen, eikä heidän ilmaisemiensa mielipiteiden pohjalta. Tasa-arvosta on tässä yhteydessä turha puhua, koska sitä ei ole.
Minä en aio mainostaa trolleja. Ja vaikka feminismillä tarkoitettaisiinkin - ainakin joidenkin toimesta - yleistä tasa-arvoliikettä, en ymmärrä kiintymystä termiin, jos kuitenkin tavoitteena on tasa-arvon ajaminen.
VastaaPoista